Toivakan talo sijaitsi tuolloin Kauhajoen itärannalla Miedon kylässä Harjan taloa vastapäätä. Isäntänä oli Heikki Jaakonpoika (1761-1836), joka viljeli tilaa yhdessä vaimonsa Helena Antintyttären (1760-1840) kanssa.
Heikki osti tilan kuusi vuotta vanhemmalta veljeltään Juho Jaakonpojalta 28.2.1791 kahdensadan seitsemänkymmenen seitsemän riksin kolmenkymmenen seitsemän sillingin neljän pennin hinnasta.
Juho oli perinyt talon isänsä Jaakko Iisakinpojan (1725-1774) kuoleman jälkeen äitinsä Marketta Martintyttären luovuttaessa tilan vanhimmalle pojalleen 5.4.1779. Talon vanhaemäntä Liisa Tuomaantytär (1688-1799) oli kuollut vain kolmea kuukautta aikaisemmin 91 vuoden ikäisenä. Juho oli isäntänä lähes 12 vuotta kunnes myi tilan nuoremmalle veljelleen. Miksi ... sitä ei tarina kerro ainakaan tässä vaiheessa. Juho muutti vaimonsa kanssa Ilmajoelle.
Suomen sota kosketti Toivakkaa.
Harjan kylässä 15.7.1808 tapahtuneen venäläisen kuormaston ryöstön jälkeen kasakat kostivat tapahtuneen polttaen taloja ja kiduttaen väestöä.
Osk. Blomstedtin vuonna 1862 kirjoittama kirja "Kapina Kauhajoella" kertoo tämän tapahtuman hyvinkin tarkasti. Sodasta on kirjoittamishetkellä kulunut vain 54 vuotta, joten kertomukset saattavat olla hyvinkin tarkkoja aikalaiskuvauksia. Kirjan jälkimmäistä painosta vuodelta 1933 (kuvassa) on edelleenkin saatavana mm. Kauhajoen museon kaupasta.
Kasakat tulivat aamuyöllä Toivakan taloon vangiksi ottamansa Sorvarin isännän kanssa ja löysivät sieltä rengin ja Iisakki Jaakonpojan (1757-1808), joka oli tullut veljeään Heikkiä tapaamaan Isojoelta. Isäntäväki oli venäläisiä piilossa läheisessä metsässä nykyisten Toivakan rakennusten tienoilla. Renki pääsi pakoon, mutta Sorvarin isäntää ja Iisakkia kidutettiin ja lopulta heidät poltettiin elävältä. Tuskanhuudot kaikuivat piilossa olleen isäntäväen korviin. Tämän jälkeen talo ja rakennukset poltettiin.
Kasakkojen julmat teot jäivät elämään erilaisina tarinoina sukupolvelta toiselle.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti